Vuonna 2019 Suomessa tuotettiin lihaa kaikkiaan 400 miljoonaa kiloa. Vuonna 1960 Suomessa syötiin sikaa, nautaa ja lammasta yhteensä 32,1kg henkeä kohden. Vuonna 2019 Suomessa syötiin sikaa, nautaa, lammasta, broileria, hevosta ja poroa yhteensä 79,8kg henkeä kohden. Lihalajit ovat monipuolistuneet ja määrät kasvaneet huimasti. Nykyisin erityisesti broilerin osuus on kasvanut merkittäväksi. Vuonna 1960 sitä ei syöty lainkaan, mutta nykyisin noin 26,6kg henkeä kohden vuodessa. Broilerin kulutus on edelleen kovassa kasvussa, naudan kulutus on vakiintunut 18-19kg paikkeille ja sianlihan kulutus on laskussa. Sianlihaa kulutettiin vielä vuonna 2012 36kg henkeä kohden, mutta vuonna 2019 luku oli laskenut 30,8kg:n. Muutoksen selittää ruokakulttuurin muutos. Ihmiset suosivat helposti ja nopeasti valmistettavaa broilerin lihaa ja korvaavat sian lihaa tällä. Huomion arvoista on myös sisäelinten kulutuksen muutos. Vuonna 1980 sisäelimiä syötiin 7,7kg henkeä kohden, mutta vuonna 2019 luku oli vain 0,4kg. Tähänkin löytyy selitys ruokakulttuurin muutoksesta. Ennen teuraseläinten osat käytettiin hyödyksi paljon tarkemmin kuin nykyisin ja nykyään sisäelimistä ei osata valmistaa ruokaa. Monelle ainut kosketus sisäelinruokaan on luultavasti valmismaksalaatikko kaupan hyllystä. Joitakin perinteisiä sisäelinruokia on kuitenkin säilynyt kulttuurissamme, kuten mykyrokka, jota tarjoillaan usein Ylä-Savossa hirvipeijaisissa ja joissakin lounaspaikoissa.
Vaikka Suomen lihantuotanto- ja kulutusluvut tuntuvat isoilta, ovat ne kuitenkin hyvin pienessä roolissa muuhun maailmaan verrattuna. Vuonna 2019 EU:n alueella tuotettiin lihaa kaikkiaan lähes 48 000 miljoonaa kiloa, USA:ssa 45 000 miljoonaa kiloa ja Brasiliassa 28 000 miljoonaa kiloa. Euroopan suurin lihantuottaja maa on Saksa, joka tuotti vuonna 2019 8000 miljoonaa lihakiloa. EU:ssa lihaa kulutettiin vuonna 2019 keskimäärin 85,9kg henkeä kohden. Pienintä kulutus oli Romaniassa, 42,5kg/hlö, ja suurinta Espanjassa 106,5kg/hlö.
Euroopan ulkopuolisissa maissa lihaa kulutetaan aika samaan tapaan, kuin Euroopassa. Suurin lihankuluttaja maa on Argentiina, jossa kulutettiin lihaa vuonna 2019 124,2kg henkeä kohden. Kiinassa kulutus oli maltillisempaa, noin 51kg/hlö ja USA:ssa 98,9kg/hlö.
Mistä tämä valtava lihankulutuksen nousu sitten johtuu? Vastaus löytyy elintason noususta. Lihan syönti on merkittävästi noussut kehittyneemmissä maissa, joissa ihmisillä on varaa ostaa lihaa. Elintason noususta johtuu myös se, että teuraseläinten kaikkia osia ei enää käytetä niin tarkkaan hyödyksi. Lihankulutuksen nousu johtuu myös teknologian kehityksestä. Nykyisin eläimiä voidaan kasvattaa tehokkaammin, niiden kuljettaminen on tehokkaampaa jatkojalosteiden valmistus monipuolisempaa ja erityisesti lihan säilöntä on helpompaa. Jatkojalosteet säilyvät paremmin säilöntäaineiden ja suojakaasujen ansiosta ja teurastamot varastoivat lihaa myös pakkasvarastoihin, josta sitä otetaan käyttöön tarpeen mukaan. Toisaalta myös eläintaudit ovat lisääntyneet ja nämä voivat aiheuttaa suuria muutoksia lihamarkkinoissa lyhyellä aikavälillä. Näistä viimeisin hyvä esimerkki on Kiinan sikarutto epidemia.