Hirvenlihan merkitys elintarvikkeena

Hirvenmetsästys on vanha ja perinteinen harrastusmuoto, joka syksyisin kerää tuhansien metsästysseurojen jäsenet yhteen ympäri Suomea. Hirvi on maassamme taloudellisesti merkittävin riistaeläin. Metsästyksen tarkoituksena on myös hirvikannan hillintä taimikkotuhojen ja hirvikolareiden ehkäisemiseksi. Vuosittain Suomen Riistakeskus myöntää noin 50 000 hirven kaatolupaa. Yhdellä luvalla saa kaataa joko yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Tavoitteena olisi, että hirvien talvikantaa jäisi eloon noin 68000-85000 yksilöä koko maassa.

Lihaa tuotettiin Suomessa 2019 400 miljoona kiloa. Määrä sisältää siis naudan-, siipikarjan-, lampaan- ja sianlihan. Tämä tuotanto kattaa noin 80% kaikesta lihan kulutuksesta. Lisää tuotantoeläinten lihaa tuodaan ulkomailta.

Hirven vasan keskimääräinen ruhopaino on 80kg ja aikuisen 180kg. Jos vasoja metsästetään puolet luvista eli 50 000kpl ja aikuisia 25 000kpl, niin vasan lihaa saadaan yhteensä 4 miljoonaa kiloa ja aikuisen hirvenlihaa 4,5 miljoonaa kiloa. Yhteensä siis 8,5 miljoonaa kiloa. Hirvenlihan merkitys elintarvikkeena on siis noin 2%.