Artikkelit

Ruoantuotanto on perustunut suurelta osin ravinteiden kierrättämiseen pellolta tuotantoeläimille ja jälleen karjanlantana pelloille. Kasvit tarvitsevat kasvaakseen ravinteita, kuten erityisesti typpeä ja fosforia. Typpeä saadaan typensitoja kasvien, kuten apilan, avulla, mutta kasveille välttämätön fosfori on hankalampi. Tähän mennessä sitä on saatu karjanlannasta, teuraseläinten liha-luujauheesta ja epäorgaanisista lannoitteista. Vuosina 2006-2009 maataloudessa käytetystä fosforista noin puolet oli peräisin …

Eläintuotannolla on vahva asema ruoantuotannossa Lue lisää »

Elintarvikeketju koostuu useista toimijoista ja se kokoaa nämä kaikki toimijat yhteen. Ketjun ensimmäisenä osana ovat alkutuottajat eli viljelijät, jotka tuottavat raaka-ainetta elintarvikemarkkinoille. Ketjussa seuraavana ovat elintarvikejalostajat, kuten meijerit, tehtaat ja teurastamot, jotka valmistavat elintarvikeraaka-aineista kuluttajille elintarviketuotteita. Ketjussa seuraavana ovat kaupat ja tukut, jotka markkinoivat elintarviketuotteet loppukuluttajille, ravintoloille ja muille suurtalouskeittiöille. Näiden ketjujen välissä on erilaisia …

Elintarvikeketjussa on monta toimijaa Lue lisää »

Hirvenmetsästys on vanha ja perinteinen harrastusmuoto, joka syksyisin kerää tuhansien metsästysseurojen jäsenet yhteen ympäri Suomea. Hirvi on maassamme taloudellisesti merkittävin riistaeläin. Metsästyksen tarkoituksena on myös hirvikannan hillintä taimikkotuhojen ja hirvikolareiden ehkäisemiseksi. Vuosittain Suomen Riistakeskus myöntää noin 50 000 hirven kaatolupaa. Yhdellä luvalla saa kaataa joko yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Tavoitteena olisi, että hirvien talvikantaa …

Hirvenlihan merkitys elintarvikkeena Lue lisää »

Kehittyneiden maiden yltäkylläisyys näkyy myös ruokahävikin määrässä. Ruokahävikkiä syntyy Suomessa noin 400-500 miljoonaa kiloa vuodessa. Noin 30% hävikistä syntyy kotitalouksissa, mutta myös ruokateollisuudessa, kaupoissa ja ravintoloissa. Kaikki tämä ruoka on ollut alunperin syömäkelpoista. Sen tuottamiseen on käytetty tuotantopanoksia ja kulutettu ympäristöä aivan turhaan. Eniten ruokahävikkiin menee vihanneksia, hedelmiä, leipää, lihaa, maitotuotteita ja erityisesti kahvia, sillä …

Ruokahävikki Lue lisää »

Vuonna 1966 suomalaisen kuluttajan ostoskorin oli sisällöltään paljon yksipuolisempi, kuin nykypäivänä. Ruoka ei ollut niin prosessoitua ja pitkälle jalostettua. Maitoakin juotiin sellaisenaan huomattavan paljon enemmän kuin nykyisin. Maidon kulutus oli 228 kiloa henkeä kohden, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 86 kiloa. Nykyisin maitoa kulutetaan myös jalosteiden muodossa, kuten jugurttina, juustona ja rahkana. Ruokajuomana maito …

Maidon matka Lue lisää »

Vuonna 2019 Suomessa tuotettiin lihaa kaikkiaan 400 miljoonaa kiloa. Vuonna 1960 Suomessa syötiin sikaa, nautaa ja lammasta yhteensä 32,1kg henkeä kohden. Vuonna 2019 Suomessa syötiin sikaa, nautaa, lammasta, broileria, hevosta ja poroa yhteensä 79,8kg henkeä kohden. Lihalajit ovat monipuolistuneet ja määrät kasvaneet huimasti. Nykyisin erityisesti broilerin osuus on kasvanut merkittäväksi. Vuonna 1960 sitä ei syöty …

Lihan kulutus tilastoissa Lue lisää »

Ruoka on meille jokaiselle jokapäiväinen välttämättömyys. Ilman riittävää ja ravitsevaa ruokaa emme pysy pitkään toimintakuntoisina –jos edes elossa. Ruokaan liittyy myös tunteita. Ruoalla palkitsemme itseämme, annamme sitä lahjaksi, tuomme esiin identiteettiämme ja ruoka on merkittävä osa oman kansakuntamme kulttuuria. Olemme oppineet yhdistämään tietyt ruoat tiettyihin tilanteisiin, kuten täytekakku kuuluu juhlapöytään, torstaisin syödään hernekeittoa ja Joulun …

Ruokakulttuuri Lue lisää »